Aurinkokeräimet – usein kysyttyä

Oikeilla aurinkokeräin-järjestelmillä, ja oikein asennettuina, pystyt hyödyntämään auringosta saatavaa säteilyenergiaa tehokkaasti ja vaivattomasti sekä käyttöveden että huonetilojen lämmityksessä.

Yleistä

Aurinkolämpöjärjestelmämme ovat yhteensopivia kaikkien tavanomaisten lämmitysjärjestelmien kanssa:

AURINKO + sähkö
AURINKO + öljy
AURINKO + puu/pelletti
AURINKO + lämpöpumppu, maalämpö
AURINKO + kaukolämpö

Asentamalla aurinkolämpöjärjestelmä ja sopivan mallinen varaaja nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle voit helposti ja pysyvästi vähentää muun energian tarvetta vuositasolla noin 20-30 %.

Jos oletetaan että tavallisen, omakotitalossa asuvan perheen lämmitysenergiakulutus on noin 20 000 kWh:a vuodessa, josta lämpimän käyttöveden osuus on noin 25 % , eli 5 000 kWh ja lämmityksen osuus noin 75 % eli 15 000 kWh.

Tehokkailla aurinkokeräimillä ja hyvällä aurinkolämpöjärjestelmällä pystyy vuodessa tuottamaan noin 300-500 kWh/keräinneliö. 5-10 m2:n keräinalalla pystyy siten vuodessa tuottamaan auringosta puhdasta lämpöenergiaa noin 1 500-5 000 kWh:a.

Hyvin suunniteltu, oikein kytketty ja oikein säädetty aurinkolämpö- järjestelmä pystyy siten n 7.5 m2 keräin-alalla tuottamaan noin puolet lämpimän käyttöveden lämmitysenergiasta.

Noin 10 – 15m2 keräinalalla voidaan kattaa noin 15-30 % rakennuksen lämmitykseen tarvittavasta energiasta. (Alla lisää suuntaa-antavia mitoitusehdotuksia).

Arviot ovat suuntaa-antavia, sillä aurinkolämmön hyödyntäminen ja osuus talouden kokonaisenergiakulutuksesta riippuu monesta asiasta kuten rakennuksen ominaispiirteistä, henkilöiden elintavoista ja lämpimän käyttövedenkulutuksesta jne. Uusissa matalaenergiataloissa aurinkolämmön osuus voi olla jopa yli 60 % talon kokonaisenergiatarpeesta.

Kun suunnittelet aurinkolämmön hyödyntämistä, pitää muistaa, että aurinkopöjärjestelmän toimintaan ja hyötysuhteeseen vaikuttavat monet asiat:

  • Rakennuksen kokonaislämmitysjärjestelmän toteutus ja rakennuksen ominaispiirteet.
  • Aurinkokeräinten määrä ja pinta-ala.
  • Aurinkokeräinten malli ja hyötysuhde (tasokeräin vai tyhjiöputkikeräin).
  • Aurinkolämmön osuus koko talon lämmitys-energiatarpeesta.
  • Aurinkokeräinten ilmansuunta ja kallistuskulma.
  • Aurinkolämmön varastointi, esim energia- tai käyttövesivaraajaan.
  • Varaajan koko versus energiantarve ja keräinmäärä.
  • Lämmön kerrostuminen varaajassa.
  • Käyttöveden kulutus/vrk.
  • Lämmitysenergian kulutus / vrk / vuodenaika.
  • Päälämmitysmuoto ja sen säätö.
  • Lattia- vai patterilämmitys.
  • Perinteinen talo vai matalaenergiatalo

Asiakkailta saamastamme palautteesta tiedämme että:

  • aurinkolämpöä voidaan mainiosti hyödyntää myös Suomessa
  • järjestelmät ovat luotettavia ja helppokäyttöisiä
  • tyhjiöputket tuottavat lämpöä jopa pakkasilla ja pilvisellä säällä
  • aurinkolämpöjärjestelmä on turvallinen
  • se antaa hyvää vastinetta rahoillesi ja maksaa itsensä takaisin

Aurinkokeräimet

Laajasta valikoimastamme pystymme tarjoamaan sekä korkealaatuisia tasokeräimiä Sonnenkraftilta että erikokoisia ja -tehoisia tyhjiöputkikeräimä moniin tarpeisiin ja erilaisille budjeteille. Haluamme muistuttaa, että aurinkokeräimet ovat aurinkojärjestelmän ”moottori”, joiden tehtävänä on tuottaa mahdollisimman paljon lämpöenergiaa (kWh) auringon säteistä myös heikoissa sääolosuhteissa. Sen takia on hyvä miettiä, millaisia keräimiä kannattaa hankkia.

Tasokeräimemme ja tyhjiöputkikeräimemme voidaan asentaa katoille, seinille ja maahan. Tärkeintä on, että keräimet asennetaan mahdollisimman aurinkoiseen paikkaan, josta on helppo vetää lämmönsiirtoputki (Twinway), joka kytketään aurinkopiirin pumpun kautta varaajaan.

Ihanteellisin ilmansuunta aurinkokeräinten suuntaamiseen on etelä. Mikäli keräimiä ei voida asentaa suoraan etelään, voidaan ne suunnata myös kaakkoon ja lounaaseen. Mikäli aurinkokeräimet asennetaan suoraan itään (aamuaurinkoon päin) tai länteen (ilta-aurinkoon päin), niin aurinkokeräinpinta-ala saa olla noin 30 – 50 % laajempi. Aurinkokeräimet voidaan asentaa myös katon molemmille lappeille esim. itä-länsi suuntaan, mikäli talon harja on pohjois-eteläsuunnassa. Näin mahdollistetaan auringon säteiden vastaanotton aamusta iltaan.

Etelä-Suomessa aurinkokeräinten ihanteellisin kallistuskulma on noin 45 astetta. Kallistuskulma voi olla jyrkempi, jolloin keräin ottaa paremmin vastaan auringon säteitä vuodenaikoina, joina aurinko on matalalla (kevät-talvella ja syksyllä). Suomessa kannattaa myös huomioida se, että mitä jyrkempi asennuskulma, sitä huonommin lumi pysyy keräimissä. Jos halutaan optimoida auringon säteet kesäkuukausina, voidaan keräimet asentaa loivempaan, esimerkiksi 25-45 asteen kulmaan.

Tyhjiöputki- aurinkokeräimemme (esim. OPC- ja AUP- mallit) voidaan myös asentaa suoraan seinään sekä vaakaan että pystyyn. Tällöin vältetään lumen mahdollinen kasautuminen keräinten päälle.

Varaaja

Aurinkoämmitysjärjestelmän oleellinen osa on vesivaraaja, johon aurinkolämpö varastoidaan.

Jos olet rakentamassa uutta tai saneeraamassa vanhaa ja hankkimassa uusi varaaja, varmista että varaaja on oikean mallinen, sopivan kokoinen ja että siihen on mahdollista kytkeä aurinkokeräimiä joko asennuksen yhteydessä tai myöhemmin.

Aurinkokeräinten kytkeminen varaajaan onnistuu esimerkiksi aurinkokierukan tai ulkopuolisen lämmönvaihtimen kautta (katso myös Taconovan tuotteet).

Käyttövesivaraajaa käytetään yleensä kohteissa, joissa on suora sähkölämmitys ja käyttövesi lämmitetään sähköllä.

Energiavaraajaa (tai hybridi-varaajaa) käytetään yleensä kohteissa, joissa on vesikiertoinen lämmitys, ja joissa päälämmönlähde on joko sähkö, öljy, puu, lämpöpumppu tai kaukolämpö.

Aurinkolämpöä varastoidaan yleensä varaajaan (lämminvesivaraajaan tai energia/hybridi-varaajaan) mutta myös lattioihin tai maahan. Jos tarvitaan lämmintä käyttövettä, niin silloin lasketaan, että varaajassa olevan lämpöenergian pitäisi riittää 1-2 päiväksi, riippuen kuitenkin varaajan tilavuudesta, lämpimän veden kulutuksesta sekä aurinkokeräinmäärästä.

Aurinkolämpö vaatii lähes aina varaajan, johon aurinkolämpö varastoidaan. Tämä onnistuu parhaiten siten, että hybridi-energia varaaja (tai käyttövesivaraaja) kytketään olemassa olevaan kattilaan ja talon lämmitysjärjestelmään. Pystymme tarjoamaan sekä käyttövesivaraajia että hybridi-varaajia, jotka on varustettu ns. aurinkokierukalla ja joissa on valmius aurinkolämmitysjärjestelmän ja muiden lämmityslaitteiden ja -järjestelmien asentamiseen jälkikäteen.

Mikäli talossa on käyttövesivaraaja (joka lämpiää sähköllä), jossa ei ole valmiina ns. aurinkokierukkaa ja jossa ei myöskään ole valmiutta sen asentamiseen jälkikäteen, joudutaan vanha käyttövesivaraaja yleensä vaihtamaan uuteen varaajaan, jossa on valmiina aurinkokierukka. Meiltä löytyy sekä 200 että 300 litran käyttövesivaraajia joko yhdellä tai kahdella kierukalla joissa on valmiina 3 kW sähkövastus.

Usein voidaan aurinkokeräinjärjestelmä kytkeä olemassa olevaan vanhaan energiavaraajaan. Tällaisissa tapauksissa kannatta aina kääntyä LVI-yhteistyökumppanimme puoleen, joka voi tulla tarkistamaan tilanteen.

Aurinko + lämpöpumppu on hyvin toimiva yhdistelmä, joka tehokkaasti säästää sekä sähköä että energiaa (=vähentää sähkön tarvetta ja kulutusta). Aurinkokeräinten ja hybridi-varaajan avulla lämpöpumpun käyttö ja sähkön kulutus pienenvät luokkaa 20-25 %/vuodessa.

Lämpöpumpun ja aurinkolämmön yhdistää parhaiten hybridi-varaajaan (esimerkiksi MONI500 hybridi-varaajalla).

Aurinkolämmön pystyy yhdistämään kaikkiin tavanomaisiin lämmitysjärjestelmiin: sähkö-, öljy-, puu-, pelletti-, lämpöpumppu-, maalämpö-, ilma-vesijärjestelmiin sopivan hybridi- energia-varaajan kautta, (esim MONI500).

Mitoitus ja esimerkit

Jos olet epävarma tarvittavasta keräinmäärästä on aina mahdollista aloittaa pienemmällä aurinkokeräinmäärällä ja tarvittaessa hankkia lisää keräimiä myöhemmin.

Käyttöveden lämmitys: Yleinen käyttövesivaraajan koko on joko 200 tai 300 litraa. Käyttövesivaraajan tilavuuteen vaikuttaa talouden lämpimän veden kulutus/vrk.

Lasketaan että yhtä taloudessa olevaa henkilöä kohti tarvitaan vuorokaudessa noin 50-150 litraa vettä, josta lämpimän veden osuus on noin 40 % (= 20-60 litraa kuumaa vettä/henkilö/vrk).

Jokaista käyttövesivaraajan 100 litraa kohti tarvitaan yksi 2,5 m2:n tasokeräin tai n. 2 m2 tyhjiöputkikeräin.

Taloissa joissa on vesikiertoinen lämmitys, voidaan aurinkolämpöä hyödyntää sekä käyttöveden että huonetilojen lämmitykseen. Tällöin tarvitaan energiavaraaja, jonka tilavuus on mielellään yli 300 litraa.

Aurinko + öljykattila tai lämpöpumppu- ratkaisuissa saa varaaja olla tilavuudeltaan vähintään noin 500 litraa (esimerkiksi MONI500 hybridi varaaja).

Jos talossa on puulämmitys tai vesikiertoinen takka, saa varaaja olla tilavuudeltaan mielellään vähintään noin 750-1000 litraa.

Mikäli halutaan lämmittää käyttövesi riittää yleensä tässä mainittu pienempi keräinmäärä, mutta jos lisäksi tarvitsee energiaa lattialämmitykseen, saa keräinmäärä olla noin 50 – 100 % suurempi. Sopiva tai oikea keräinmäärä riippuu talouden energiantarpeesta /vrk.

Aina on mahdollista aloittaa pienemmällä keräinmäärällä, ja tarvittaessa lisätä keräimiä myöhemmin.

Sopiva keräinmäärä 300 litran käyttövesivaraajaan:
Tasokeräimiä:
Keräinpinta-ala mielellään vähintään noin 4 – 7.5 m2 (=2-3 keräintä x 2-2.5 m2).
Esimerkiksi 2-3  kpl SK500N-ECO tasokeräintä.

Tyhjiöputkikeräimiä:
Tyhjiöputkia mielellään vähintään noin 20-30 kpl.                                                                                                                     Esimerkiksi:  1 x AHP25 tai 2-3 x OPC15  tai 3-4 x AUP15

Sopiva keräinmäärä 500 litran energiavaraajaan:
Tasokeräimiä:
Keräinpinta-ala mielellään vähintään noin 8 – 15 m2. (= 4 – 6 x keräintä x 2-2.5 m2)
Esimerkiksi 4-6 kpl SK500N-ECO tasokeräintä.

Tyhjiöputkikeräimiä:
Tyhjiöputkia mielellään vähintään noin 50-75 kpl.                                                                                                       Esimerkiksi: 2-3 x AHP25 tai 3-4 x OPC15  tai 4-6 x AUP15

Sopiva keräinmäärä 750 litran energiavaraajaan:

Tasokeräimiä:                                                                                                                                                                           Keräinpinta-ala mielellään vähintään noin 10 – 15 m2. (= 4 – 6 x keräintä x 2-2.5 m2)
Esimerkiksi: 4 – 5 kpl SK500N-ECO (keräinpinta-ala = 10 – 12,5 m2)

Tyhjiöputkikeräimiä:                                                                                                                                                       Tyhjiöputkia mielellään vähintään noin 75-100 kpl.  
Esimerkiksi: 3-4 x AHP25 tai 4-5 x OPC15 tai 5-7 x AUP15

 

 

Jos olet miettinyt lämmitysjärjestelmän uudistamista ja sinua kiinnostaa aurinkolämmön hyödyntäminen, voit aina kääntyä meidän tai yhteistyökumppanimme puoleen.

Olemme aurinkoenergiaan erikoistunut yritys ja tiedämme, että aurinkolämmön hyödyntäminen Suomessa onnistuu toimittamillamme laitteilla ja ratkaisuilla. Yhdessä asennuskumppanimme kanssa olemme toimittaneet ja asentaneet satoja järjestelmiä, joista olemme saaneet paljon kokemusta, myönteistä palautetta ja tyytyväisiä asiakkaita.

Täytä tarjouspyyntökaavake ja kerro meille tarpeistasi

16b